Luonnontieteiden digitointikeskuksen nettisivut on avattu osoitteessa www.digitarium.fi. Tämä lyhyempi nimi Digitarium otetaan käyttöön sopivissa yhteyksissä. Nettisivujen kautta avataan lähiaikoina uusia palveluita mm.

Maailman sammakkoeläinlajit ovat uhanalaistuneet radikaalisti lähimenneisyydessä. Nyt johtavat sammakkoeläintutkijat ovat julkaisseet poikkeuksellisen käytännönläheisen artikkelin arvostetussa ekologian sarjassa.

Afrikan aarteita – otoksia ihmisen alkukodista -yleisöluentosarjan aloittaa to 24.2. dos. Matti Nummelin pohtimalla afrikkalaista luontoa ja sen suojelun haasteita. Luonnontieteellisen keskusmuseon kevätkauden luentosarjassa astellaan Afrikassa.

Helsingin Luonnontieteelliseen museoon avataan tutkijan kammio koulujen talvilomien kynnyksellä 19.2. ja luusalissa rakennetaan ryhävalasta alkaen 22.2.

Merikotkien ikäennätys pantiin uusiksi tällä viikolla. Uumajassa, Ruotsin itärannikolla luettiin 24. tammikuuta merikotkavanhuksen rengas E-7152, jolla Seppo Saari merkitsi linnun 14.7.1980 Sodankylässä.

Käpytikka syö talvella pitkälti havupuiden siemeniä, joita se koputtelee pajassaan irti kävyistä. Kuusen käpysato vaihtelee kuitenkin vuosittain voimakkaasti. Niinä vuosina, kun sato on kehno, lähtevät käpytikat vaeltamaan.

Luonnontieteellisessä museossa meni tänään rikki puolen miljoonan kävijän raja sitten avajaisten. Museo on huoltotöiden vuoksi kiinni viikolla kolme (ma 17.–pe 21.1.). Luonnontieteellisen museon suosio jatkuu

Tieteiden päivillä voi nyt hypätä ensimmäistä kertaa Tiederatikan kyytiin. Tiederatikka kiertää Helsingin keskustassa 13.–15.1. ja kuljettaa mukanaan ilmastoasiaa. Tiederatikan kyyti on ilmainen.

Metsätontun mietteisiin pääsee tutustumaan myös joulun välipäivinä 28.–30.12. klo 10–12. Kaikki lapset ja lapsenmieliset ovat tervetulleita tutustumaan metsän eläinten moniin keinoihin selviytyä paukkupakkasista! Eläinten talvi 1.12.2010–9.1.2011 Luonnontieteellinen museo Pohjoinen Rautatiekatu 13,

Miksi laji vaihtaa pesimäpaikkaa ja mitä hyötyä paikan vaihdosta on? Näihin yksinkertaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Hangon Tvärminnen haahkojen parista. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Oecologia-tiedelehdessä. Pitkäikäiseksi elävä haahka tunnetaan hyvin paikkauskollisena lajina.