Suomenlahdesta on löydetty jälleen uusi tulokas: sirokatkarapu (Palaemon elegans; ruotsiksi tigerstrimmig tångräka). Äyriäislajin luontainen esiintymisalue kattaa koko Skandinavian länsi- ja pohjoisrannikon ja laji on jo kauan kolkutellut Itämeren porteilla.

Jukka-sääksi lentää jälleen. Pälkäneläisen kalasääskikoiraan muuttoa päästään nyt seuraamaan kolmatta syksyä. Jukan jälkiä seurailee tänä syksynä myös vastikään lähettimen selkäänsä saanut kainuulainen Eikka.

Mehiläishaukka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten yksi Suomen runsaslukuisimmista päiväpetolinnuista, mutta se on viime aikoina rajusti taantunut. Tähän johtaneita syitä ei kuitenkaan tarkkaan tunneta.

Oriveteläisen koululuokan löytämä ja viime viikolla Luonnontieteelliseen museoon tuotu suuri ampiaishämähäkkinaaras (Argiope bruennichi) on maanantain ja tiistain välisen yön aikana kehrännyt seitistä sormenpään kokoisen munakotelon.

Luonnontieteellisen museon suositut sunnuntaipäivien tietoiskut jatkuvat syyskaudella, alkaen su 4.9. Tietoiskut vievät matkalle dinosaurusten kiehtovaan maailmaan sekä Afrikan savannin yöhön, jossa sirkat sirittävät ja leopardi on raahannut saaliinsa puuhun.

Oriveteläisiä koululaisia odotti syksyisellä pellolla yllätys. Sadonkorjuun keskeytti kookas ja komea ampiaishämähäkki, jonka luokka toimitti elävänä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Värityksensä mukaan nimetty, kelta-mustaraidallinen otus löytyi rantapellolta Kangasalan Heponiemiestä 22.8.2011.

Kaisaniemen kasvihuoneiden yläkerran valtaa jälleen suuri joukko sieniä ja sieniasiantuntijoita. Tule katsomaan miltä näyttävät vaikkapa pökkelökääpä, isonuijakas, äikätatti, niittyvahakas ja limanuljaska tai kertaamaan parhaiden ruokasienten tuntomerkit!

Sulaudu salavaan tai sypressiin Taiteiden yönä Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on Taiteiden yönä 26. elokuuta avoinna klo 20 saakka, klo 16–20 vapaa pääsy myös kasvihuoneisiin!

Laattatektoniikka on perustavanlaatuinen geologinen teoria, jota voi merkityksessä verrata biologian evoluutioteoriaan. Toistaiseksi on kuitenkin ollut epäselvää, milloin ja miten tämä prosessi on alkanut toimia.

Helsingin yliopiston ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -tutkimushankkeen tämän kesän inventointiprojekti on puolivälissä, kun Linnanmäen vesitornin katon kasvillisuus on kartoitettu.