Kum­pu­lan kas­vi­tie­teel­li­ses­tä puu­tar­has­ta löy­tyi Suo­mel­le uusi me­hi­läis­la­ji – ruos­te­maa­me­hi­läi­nen

Tuore lajilöytö kertoo uusien hyönteislajien levittäytymisestä pohjoiseen. Nyt löydetty laji on jo kolmastoista maastamme vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu uusi mehiläislaji.

Lutukka – kasviharrastajan ja -tutkijan lehti nyt sähköisenä!

Lutukka on kaikille kasveista kiinnostuneille tarkoitettu yleistajuinen, mutta vankan asiantunteva suomenkielinen lehti. Vuoden 2020 alussa sähköiseksi ja ilmaiseksi muuttuneen Lutukan ensimmäinen numero on nyt luettavissa!

La­ji­ha­vain­not laa­jaan käyt­töön suun­nit­te­lun ja pää­tök­sen­teon tuek­si

Lajitiedon sujuva jakaminen parantaa edellytyksiä huomioida luonnon monimuotoisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtionhallinnon organisaatiot jakavat jatkossa lajitietonsa Suomen Lajitietokeskuksen kautta. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Kevät kukkii myös virtuaalisesti

Flooran päivä on ylioppilaiden keväinen juhlapäivä, mutta myös täydellinen ajankohta kasvien monimuotoisuuden ja kauneuden ihasteluun. Tutustu Pohjolan kasveihin Pinkka -verkko-oppimisympäristössä.

Luomuksen työ ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi vaarassa

Suuri yleisö tuntee Luonnontieteellisen keskusmuseon sen museotoiminnan takia, mutta Luomuksen kokoelmilla on tärkeä rooli myös ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Nyt Luomuksen toiminta ja sen ympäristötutkimus ovat vaarassa, kun valtion rahoitusta leikataan eikä yliopisto pysty kattamaan näiden...

Kir­jaa luon­to­havain­tosi älykkäällä sov­el­luk­sella – Suo­men Lajiti­e­tokeskus yhteistyöhön iNat­ur­al­ist-palve­lun kanssa

iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen.

Ilmastonmuutos ajaa talvehtivia vesilintuja kohti pohjoista – tärkeiden lintualueiden suojelu avainasemassa kantojen turvaamiseksi

Talvien leudontuessa vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana. Euroopan laajuinen tutkimus osoittaa, että eniten vesilintuja talvehtii suojelluilla, kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla. Näillä alueilla vesilintumäärät ovat myös voimakkaimmin kasvaneet.

Mo­ni­puo­li­set elin­kei­not aut­toi­vat sin­nik­käi­tä le­vän­luh­ta­lai­sia il­mas­to­ka­ta­stro­fin yli

Luomuksen johtama monitieteellinen tutkimusryhmä ajoitti kymmenien rautakaudella eläneiden levänluhtalaisten vainajien luut ja tutki näistä hiilen ja typen isotooppisuhteita. Näiden pohjalta on luotu kuva maasta, merestä ja makean veden vesistöistä saatavan ravinnon määristä sekä elinkeinoista...

Seurantauutiset 2020: draamaa sääksen pesillä ja parikymppinen lepakko

Kameraseuranta paljasti, että sääksien elämä on kuin Kauniit ja rohkeat -sarjasta. Tulevana kesänä selviää, kuka pesii kenen kanssa. Tasaisemmin elää Suomen vanhin lepakko Nautelan Nestori, joka viihtyy myllyssä.

Uusi Härmät, noet, ruosteet -opas julkaistu

Uusi opas esittelee 240 Suomen luonnonkasveissa elävää loissienilajia, alalajia tai lajiryhmää. Teos on suunnattu erityisesti luontoharrastajille, opiskelijoille sekä ammattilaisille.