Linnustonseuranta ja rengastus

Lintukantojen runsauden ja levinneisyyden vaihtelua selvitetään eri vuodenaikoihin painottuvin seurannoin. Linnustonseuranta ja rengastus tuottavat lajien suojelussa tarvittavaa keskeistä tietoa yhteiskunnalle.

Linnustonseuranta tuottaa aineistoa tutkimuksen tarpeisiin. Aineiston keruu perustuu lähes täysin vapaaehtoisten harrastajien työpanokseen. Seurannat ovat myös avainasemassa suojelupäätöksiä tehtäessä.
Lintujen rengastus

Rengastus on muutontutkimuksen apuväline: sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista.  Rengastuksen avulla saadaan lisäksi tietoa mm. lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista, yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta ja eri ominaisuuksien periytyvyydestä, lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta ja hyväksikäytöstä.
Seurantoihin osallistuminen

Seurantoihin voi osallistua jokainen linnut riittävän hyvin tunteva ja ohjeita noudattava henkilö. Seurantojen vaatimustasot vaihtelevat ja niitä on esitelty eri seurantamuotojen yhteydessä.

Talvilintulaskenta toistetaan kiertämällä laskentareitti 1–3 kertaa talvessa. Tuloksista selvitetään talvilinnuston levinneisyyttä ja runsautta.

  • Talvilintulaskentareitit ja niiden tulokset ovat tarkasteltavissa Laji.fi-verkkosivustolta.

Ruokintapaikkaseurantaan osallistuva seuraa ruokintapaikkansa ruokavieraita ja kirjaa havainnot muistiin koko talvikauden ajan. 

  • Ruokintapaikan tarkkailuun voi osallistua jokainen lintujen ruokkija, joka tuntee tavallisimmat talvilinnut ja -nisäkkäät.
  • Tiedot tallennetaan Lintuvaaran 'Lintulauta'-järjestelmään.

Vesilintulaskenta tehdään keväällä kahdesti. Näin saadaan tietoa pesimään asettuvien vesilintuparien runsausvaihteluista. Vesilintujen laskeminen on helppoa, ja se sopii kaikille vesilinnut tunteville.

  • Olemassa olevat varatut ja vapaat laskentapisteet löytyvät Laji.fi-verkkosivustolta.

Pesäkorttiin kirjataan tiedot löydetystä linnunpesästä. Ilmoita kuinka monta munaa tai poikasta havaitsit linnun pesässä!

  • Pesäkorteilla kootaan tietoa lintujen pesinnän ajoittumisesta, pesyekoosta ja pesintätuloksesta erilaisissa elinympäristöissä, maan eri osissa ja erilaisilla pesimäpaikoilla.
  • Tiedot kirjataan Lintuvaara-verkkosivustolle. 

Vakiolinjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Laskenta tehdään noin kuusi kilometriä pitkällä linjalla. Vakiolinjojen verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen.

Pistelaskentareitti on kevyempi seurantamuoto, jossa havainnoidaan lintuja viiden minuutin ajan 20 itse valitulla pisteellä. Pisteiden välin voi liikkua esimerkiksi kävellen, pyörällä tai autolla.
Petolintuseuranta

Petolintuseuranta on pitkäaikaistutkimus, jonka tavoitteena on seurata haukkojen ja pöllöjen kannankehitystä ja koota tiedot vuosittaisista pesimistuloksista sekä pesäpaikoista. Petolinturengastajat kokoavat kyseiset tiedot pesätarkastusten yhteydessä.



Petolintuseuranta aloitettiin 1982. Pitkän aikasarjan tiedot haukkojen ja pöllöjen kannankehityksestä ovat keskeisessä osassa arvioitaessa lajien uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Kerätty aineisto osoittaa, että monen petolintujemme kanta on tällä hetkellä alamäessä. Petolinnut ovat tärkeitä ympäristömme tilan indikaattoreita. Petolinnut ovat ravintoketjujen huipulla ja pesäpaikkojensa suhteen vaateliaita, joten ympäristömuutokset heijastuvat pian juuri petolintukannoissa.

Petolintuseurannan tuloksia julkaistaan vuosittain BirdLife Suomen Linnut-vuosikirjassa.

Petolintuseurannan lomakkeet rengastajille
Sääksiseuranta

Sääksiseuranta kokoaa tiedot pesäpaikkojen asuttamisesta ja vuotuisista pesimistuloksista. Sääksirengastajat ja pesätarkastajat tarkastavat vuosittain noin 2 000 sääksen pesää. Tavoitteena on tarkastaa kaikki pesintään soveliaat pesät. Sääksiseurannan raportti julkaistaan joka toinen vuosi BirdLife Suomen kustantamassa Linnut-vuosikirjassa.



Kuntakohtaiset tarkastustiedot

Sääksiseurannan lomakkeet rengastajille

 
Satelliittiseurannat ja muut paikannustutkimukset

Satelliittilähettimien ja muiden modernien paikannuslaitteiden avulla saadaan selville yksityiskohtaista tietoa lintuyksilöiden muuttomatkoista, talvehtimisalueista, saalistusalueista ja  reviirien laajuuksista. Luomus tekee tutkimusyhteistyötä monissa lintujen paikannustutkimuksissa.
Lintuatlas

Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä tutkiva lintuatlas on toteutettu kolme kertaa; vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006–2010.



Suomen neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025, lue lisää linkistä.
Tule mukaan!

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteys linnustonseurantaan linnustonseuranta@luomus.fi. 

Postiosoite

Linnustonseuranta

Luonnontieteellinen keskusmuseo

PL 17 (Pohjoinen Rautatiekatu 13)

00014 Helsingin yliopisto