Poro vai metsäpeura? Korkeasaaren peurahirvaan alalajin selvittäminen ei ollut yksinkertaista

Poro ja metsäpeura ovat perimältään lähellä toisiaan, mutta Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN yhteistyön avulla nuori peurayksilö saatiin määritettyä metsäpeuraksi.

Ekologinen kompensaatio osaksi luontokadon hillitsemistä

Tuoreessa Luomuksen ja Syken julkaisussa käsitellään kompensaation tuomia uusia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Perinteisten suojelumenetelmien rinnalle tarvitaan uusia keinoja kuten ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Euroopan kukkakärpästiedot suomalaisten johdolla osaksi EU:n tulevaa pölyttäjäseurantaa

Kukkakärpäset ovat maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä pölyttäjäryhmä. Kaikkien Euroopassa esiintyvien kukkakärpäslajien tärkeimmät lajitiedot saadaan kolmen vuoden sisällä yhdelle sivustolle.

Oletko nähnyt kaupunkilepakoita pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa? Osallistu tutkimukseen!

Auta tutkijoita selvittämään, kuinka mieluisia suomalaiset kaupunkiympäristöt ovat lepakoille. Voidaanko lepakoiden todeta jopa olevan sopeutuneita kaupunkielämään, vai onko siitä niille jotain haittaa? Osallistu kansalaistutkimukseen!

Muu­ka­lai­set yös­sä – Afri­kan vuo­ris­to­met­sis­tä saat­toi löy­tyä uusi ni­sä­käs­la­ji

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät Taitavuorilta Kenisasta putamaanin, joka saattaa kuulua tieteelle aiemmin tuntemattomaan lajiin.

”Cradle of Mankind” – auta tutkijoita fossiilinäytteiden tietojen digitoinnissa

”Cradle of Mankind” on projekti arvokkaiden fossiilinäytteiden tietojen digitoimiseksi. 

Minkä näköinen lintu on sinusta VAU! Osallistu kansalaistutkimukseen

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon uudessa tutkimuksessa saat arvostella ihan luvan kanssa lintujen ulkonäköä. Kokeile verkkosovellusta ja kerro mitkä linnut ovat sinusta erityisen upeannäköisiä.

Droo­nit ja teko­äly voi­vat suo­ja­ta pel­lol­la pe­si­vien lin­tu­jen pe­siä

Joka kevät pelloilla tuhoutuu maanmuokkaustoimien seurauksena suuri joukko lintujen pesiä. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että muuten vaikeasti löydettävät pesät voidaan paikantaa droonien ja tekoälyn avulla.  

Mitä ajat­te­let le­pa­kois­ta ko­ro­na-ai­ka­na – vas­taa ky­se­lyyn

Helsingin yliopisto ja Luke selvittävät yhteistutkimuksen avulla ihmisten ajatuksia ja näkemyksiä lepakoista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa Suomessa.

Ilmastonmuutos ajaa talvehtivia vesilintuja kohti pohjoista – tärkeiden lintualueiden suojelu avainasemassa kantojen turvaamiseksi

Talvien leudontuessa vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana. Euroopan laajuinen tutkimus osoittaa, että eniten vesilintuja talvehtii suojelluilla, kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla. Näillä alueilla vesilintumäärät ovat myös voimakkaimmin kasvaneet.