Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin verkkopalvelu julkaistu

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta. Uhanalaisuusarvioinnin tuloksia voi ensimmäistä kertaa tarkastella myös verkossa Suomen Lajitietokeskuksen sivuilla. 

Eu­roo­pan van­hin maa­kot­ka on sa­vo­lai­nen

Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö, selviää rengastustoimiston kirjanpidosta. Rengastus on tärkeä osa lintujen tutkimusta ja suojelua. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Tuore tutkimus paljastaa, että lintujen kevätmuutto on aikaistunut huomattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Euroopassa ja Kanadassa. Keskimääräinen lintu on aikaistanut kevätmuuttoaan noin viikon viidessä vuosikymmenessä, ja samalla muuttokauden kesto on pidentynyt.

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Sopeudu muutokseen ja pysy mukana pelissä! – ilmastonmuutoskoulutus yrityksille ja työyhteisöille

Minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on työkenttäänne ja mitä organisaationne tarvitsee menestyäkseen muuttuvassa maailmassa? Näihin kysymyksiin vastaa Luomuksen ja Virve Viertiön uusi, erityisesti yrityksille ja työyhteisöille suunnittelema Sopeudu muutokseen -koulutus. 

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Kuka di­gi­toi­si luon­non – 13 mil­joo­naa näy­tet­tä odot­taa ku­vaa­jaa

Helsingin keskustassa lepäävät miljoonien eläinten, kasvien ja sienten jäänteet. Ne on kerätty yli 300 vuoden aikana, ja ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Mutta miten yli 13 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä siirretään kaapeista verkkoon?

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Suo­je­lua­lu­eet aut­ta­vat lin­nus­toa so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen

Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.