Suomessa esiintyy yli 24 000 hyönteislajia, reilut 5 500 lajia sieniä ja kasvejakin löytyy yli 4 200 lajia. Haasteen voi suorittaa yhden tai useamman eliöryhmän osalta (100 lajia/eliöryhmä). Jokaisesta ryhmästä on laadittu 150 lajin listat, joita voi käyttää apuna havainnoinnissa. Näistä lajeista julkaistaan kuvia ja taustamateriaalia Pinkka -oppimisympäristöön sekä haasteen somekanaviin. Listoihin on valittu helposti tunnistettavia Suomen luonnossa esiintyviä lajeja. Haasteeseen osallistuminen tapahtuu 100 lajia -tulospalvelussa, jonka avulla voit seurata omaa ja muiden edistymistä. Havaintoja voi tehdä myös listan ulkopuolisista lajeista. Halutessasi voit tallentaa havaintosi erillisinä Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaaliin tai iNaturalist -sovellukseen.
100 lajia -haasteen tavoitteena on innostaa kansalaisia tarkkailemaan luontoa. Suomessa lajitietoa kerätään pääosin harrastajien voimin, eli kansalaistieteen avulla. Pitkäaikaisista havaintoaineistoista saadaan arvokasta tietoa eliöiden runsauden ja levinneisyyden muutoksista ja siitä, miten eri ympäristömuutokset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Projektin idea on syntynyt BirdLife Suomen '100 lintulajia'- ja Suomen Hyönteisseuran '100 hyönteislajia' -haasteista. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.
100 lajia -haasteen hyönteislistalla on lajeja 14:stä lahkosta. Lajit ovat pääosin yleisiä, mutta mukana on myös muutama harvinaisempi pohjoinen laji.
Hyönteishaaste on toteutettu yhdessä Suomen Hyönteisseuran kanssa.
100 lajia -haasteen kasvilistalla on helposti tunnistettavia Suomen luonnossa esiintyviä lajeja eri elinympäristöistä. Lajit ovat pääosin yleisiä, mutta listalta löytyy myös harvinaisempia, tiettyyn elinympäristöön erikoistuneita lajeja.
Huom! Voikukkien lajitasoinen tunnistaminen on hankalaa, joten ne esiintyvät haasteen kasvilistalla sukutasolla (Taraxacum). Havainnoksi riittää mikä tahansa tähän sukuun kuuluva laji.
100 lajia -haasteen sienilistalla on noin 150 lajia eri elinympäristöistä. Mukana on esimerkiksi helttasieniä, tatteja, kääpiä ja jäkäliä eri kasvumuodoissa.
Huom! Joitakin sieniä on hankala määrittää lajitasolle asti, joten ne voivat esiintyä listalla mm. sukutasolla tai lajiryhminä. Esimerkkeinä naavat (Usnea) ja punikkitatit (Leccinum versipelle group.). Tällöin havainnoksi riittää mikä tahansa kyseiseen ryhmään kuuluva laji.
Tallentamalla havaintosi myös Lajitietokeskukseen autat tutkijoita, viranomaisia ja harrastajia. Pitkäaikaisen seuranta-aineiston avulla voidaan tutkia eliöiden runsautta ja levinneisyyttä sekä sitä, miten eri ympäristönmuutokset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Oletko kokeneempi lajintunnistaja? Tutustu Täydelliset listat -seurantaan.