LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Yhteistyöhankkeet

Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke

ESCAPE – Ex-situ Conservation of Finnish Native Palnt Species on EU Life+ -rahoitettu viisivuotinen hanke, jossa nostetaan etäsuojelussa olevien uhanalaisten kasvilajien mää­rää ja kehitetään suojelun me­netelmiä, kuten uhanalaisten lajien kasvattamista puutar­hoissa, siemenpankkisäilytystä sekä kasvien solukoiden säilyt­tämistä syväjäädytettynä.

Kasveja voidaan myöhemmin palauttaa alkuperäisille kasvupaikoilleen tai niiden leviämistä voidaan avustaa, jos ilmastonmuutos uhkaa lajin selviytymistä sen alkuperäisellä elinalueella.

TREE - Puiden ja pensaiden geenit talteen

Luonnontieteellinen keskusmuseo on mukana maailmanlaajuisessa puiden ja pensaiden geenivarahankkeessa. Kasvitieteen yksikön keruutiimi pyrkii keräämään ja säilömään siemenpankkiin valtaosan Suomen puuvartisista kasvilajeista.

Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia

Tieteidenvälinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on löytää tieteellinen pohja parhaille mahdollisille viherkattoratkaisuille suomalaisissa oloissa.

Avustettu leviäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa:
mahdollisuudet ja rajat – CO-ADAPT

CO-ADAPT-tutkimushankkeessa (1) kehitetään biologista tietopohjaa siirrettävien lajien ja populaatioiden valinnasta, (2) analysoidaan avustettuun leviämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja tarjotaan suosituksia uudelle sääntelylle sekä (3) tutkitaan avustetun leviämisen eettistä perustaa. Hanketta luonnehtii aidosti monitieteellinen lähestymistapa, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Oulun, Lapin ja Turun yliopistoissa.

Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma – PUTTE

Luomuksella on Ympäristöministeriön rahoittamassa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa meneillään neljä hanketta.

Afrikka-Etelämanner repeämävyöhykkeen magmatismi – MARZ

MARZ-projektissa tutkitaan maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten syitä ja kehitystä. Tutkimukset keskittyvät erityisesti eteläisen Afrikan ja Etelämantereen tulva- eli laakiobasalttimuodostumiin, jotka syntyivät kun dinosaurusten hallitsema Gondwana-supermanner alkoi repeillä liitoksistaan jurakaudella n. 180 milj. vuotta sitten.

Suomen muinaiset tulivuoret

Nelivuotisessa väitöskirjaprojektissa tutkitaan Suomen vanhimpien tulivuorien ikää ja kehitystä Suomussalmen, Kuhmon, Tipasjärven ja Ilomantsin alueilla. Tutkimus pyritään vastamaan kysymyksiin siitä, kuinka vanhoja vanhimmat tulivuoriperäiset kivemme ovat, onko eri vyöhykkeillä ikäeroja ja miten vyöhykkeet ovat uudelleen muokkautuneet kallioperämme myöhemmissä kehitysvaiheissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa lisäksi K.H. Renlundin säätiö.

BioMonitor – savukaasujen bio-osuusmääritykset

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on eräs tärkeimmistä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista. Radiohiilitekniikka on tarkin tapa määrittää uusiutuvien bioperäisten ja uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden suhde polttoaineesta.

CARATE – hiilen isotooppisuhteista menneisyyden ilmastoon

Projektin  tavoitteena on selvittää Pohjois-Suomen ilmastohistoriaa viimeisen 7500 vuoden ajalta puurajalla kasvaneiden mäntyjen (Pinus sylvestris) vuosirenkaisiin tallentuneiden hiilen pysyvien isotooppien koostumusvaihteluiden avulla.

Levänluhdan lähdehauta

Ajoituslaboratorio osallistuu Helsingin yliopiston arkeologien koordinoimaan hankkeeseen, jossa arkeologisten ja luonnontieteellisten menetelmien avulla pyritään selvittämään Isokyrön lähdehaudan mysteereitä. Radiohiiliajoitukset tuottavat aikajanan ja luiden stabiilien istotooppien suhteet (hiili, typpi) kertovat vainajien ruokavalioista ja siten elinkeinoista ja niiden muutoksista koko hautauskauden ajalta.

Päättyneet hankkeet

Aaronin vuoren kaivaukset

Pyhän Aaronin vuoren pyhiinvaelluskeskuksen arkeologisilta kaivauksilta (The Finnish Jabal Haroun Project – FJHP) tuli Luomukseen tunnistettavaksi luostarin rakennusmateriaalin puujäänteitä. Puujäänteistä löytyi katajaa, sypressiä, setriä ja pistaasiaa.

Euroopan siemenpankkiverkosto ENSCONET

ENSCONET (European Native Seed Conservation Network) oli Euroopan unionin kuudennen puiteohjelman rahoittama suojeluhanke, joka oli käynnissä vuosina 2004-2009. Aiemmin hajanaisena ollut siementen pitkäaikaissäilytystä koskeva tietotaito koottiin siementen keruuta ja käsittelyä käsitteleviksi ohjekirjoiksi, ja eurooppalaisissa siemenpankeissa jo säilössä olevat luonnonkasvilajit kartoitettiin ja listatiin yhteiseen tietokantaan.

Sivun vastuuhenkilö: 
Laura Hiisivuori
9.2.2017