LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Suomen luonto

Suomen luonnon rikkautena on neljä erilaista vuodenaikaa. Näyttelyssä kuljetaan keväiseltä etelärannikolta sisämaan vehmaaseen kesään ja syksyisten peltolakeuksien, metsien ja soiden kautta pohjoisen hyytävän kylmään talveen. Matkalla kohdataan soitimella tanssivat kurjet, talviunille valmistautuva mesikämmen sekä uhmakkaasti taistelevat hirvisonnit.

Vuodenajat värittävät suomalaista maisemaa.

Suomessa luonto on lähellä joka puolella. Matka merenrantaan tai metsään ei ole pitkä edes isoissa kaupungeissa, ja luontokokemuksista voi nauttia myös kivitalojen katveessa. Vaahteran oksalla kuulu cityhuuhkaja on saanut saaliikseen kanin ja puiston penkin alla tuhisee siili. Entä mikä mahtaakaan rapistella roska-astiassa?

Karhudioraaman rakentaminen

Karhudioraama rakennettiin Luonnontieteelliseen museon Suomen luonto -näyttelyyn keväällä 2008. Seppo Polameri tekee aluksi taustamaalauksen, jonka jälkeen konservaattorit toivat paikalle täytetyt karhut ja muut eläimet sekä viimeistelivät dioraaman. Rakentaminen kesti yhteensä noin kuukauden.

Valokuvia näyttelyn rakentamisesta

     
Taustakuvaa asennetaan Ari Puolakoski viimeistelee täytettyjä riekkoja Seppo Polameri maalaa dioraaman taustaa
Pallograniitti Majavat odottavat pääsyä dioraamaan Tunturidioraama
Lattiaan kiinnitetään merenpohjatarraa Kaloja valmiina dioraamaan lisättäviksi Taksonomianurkkauksessa rakennetaan kaappeja

Valokuvia suodioraaman tekemisestä

Syksyisellä suoreissulla oli jo viileämpää. Konservaattori Roni Andersson arvioimassa sopivaa kohtaa, mistä leikata. (Kuva: Pablo Booz) - På höstens myrresa var det redan kallare. Konservatorn Roni Andersson väljar ett lämpligt ställe, varav man skär. (Fotot: Pablo Booz) Konservaattorit vetävät suoviipaleen varovaisesti vanerilevyn päälle. - Konservatorerna släpar försiktigt myrskivan på faneret. Läpimärän rahkasammalen kantaminen on raskasta touhua. (Kuva: Pablo Booz) - Bärandet av genomvåt vitmossa är en dryg syssla. (Fotot: Pablo Booz)

Suo on saatu siirrettyä vanerilevyille ja odottaa siirtoa tien varteen. - Man har lyckats lyfta upp myren på fanerskivor och den färdiga enheten väntar på transport.

Yksi, kaksi, kolme ja nosta! (Kuva: Markku Lappalainen) - Ett, två, tre och lyft! (Fotot: Markku Lappalainen)

Suota kuivattiin pitkään konservaattorien esikäsittelyhuoneessa. - Myren torkades länge i förbehandlingsutrymme.

Suon lisäksi Suomen luonnon muitakin materiaaleja jouduttiin kuivaamaan pitkiä aikoja. Kesällä, kun museon henkilökunta oli vielä evakossa Vallilassa, myös henkilökunnan työtilat päätyivät kuivatuskäyttöön. (Kuva: Laura Hiisivuori) - Andra materialen av Naturen i Finland måste torkas en lång tid därtill myren. I somras, när museets personal ännu var evakuerad till Vallgård, också deras arbetslokaler hamnade i torkningbruk. (Fotot: Laura Hiisivuori)

Kuivemmista kohdista suo nousi pieninä alueina lapiopelillä. (Kuva: Pablo Booz) - Från torrare ställen lyftes myren i små bitar med en spade. (Fotot: Pablo Booz)

Suomen luonnon vitriinit valmistettiin osin museon tiloissa. (Kuva: Markku Lappalainen) - Vitriner till Naturen i Finland tillverkades till en del i museets utrymmen. (Fotot: Markku Lappalainen)
Hirvet asetetaan ensin paikoilleen, sen jälkeen rakennetaan niiden ympärille maasto, joka näyttää mahdollisimman täsmällisesti aidolta. (Kuva: Markku Lappalainen) - Först placeras älgar i sin slutliga ställning, sedan konstrueras runt dem terrängen, som ser ut så naturlig och exakt som möjligt. (Fotot: Markku Lappalainen)

Taiteilija Seppo Polameren hahmotelma vaatimesta. (Kuva: Markku Lappalainen) - Konstnären Seppo Polameri har gjort ett utkast till en älgko. (Fotot: Markku Lappalainen)

Taiteilija Seppo Polameri maalaa hirvikokonaisuuden taustaa. (Kuva: Markku Lappalainen) - Konstnär Seppo Polameri målar fonden till älghelheten. (Fotot: Markku Lappalainen)

Sivun vastuuhenkilö: 
Hasse Hyvärinen / Kuvat: Luomus / Marika Turtiainen & Mikko Heikkinen
21.7.2021