Yliopiston almanakkatoimiston kanssa yhteistyössä tehty näyttely kertoi ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista. Näyttely sai historialliset puitteet Tähtitorninvuorelle vuonna 1834 valmistuneesta observatoriorakennuksesta, jossa Yliopiston almanakkatoimisto perustettiin 25 vuotta sitten. Almanakkojen laatiminen on perinteisesti ollut tähtitieteilijöiden työtä. Näyttely juhlisti samalla vuoden 2020 kalenteriuudistusta, joka toi almanakkaan jälleen uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 100 vuotta! Sata vuotta sitten avaruustutkimus eli murrosvaihetta ja nykyaikainen tieteellinen maailmankuva oli syntymässä. Ursa syntyi tuohon otolliseen tilanteeseen kertomaan uudistuvasta maailmankuvasta ja vastaamaan avaruuden ihmeiden herättämään kiinnostukseen. Nykyisin Ursa on kasvanut merkittäväksi “avaruuden tietotoimistoksi”, joka kokoaa yhteen niin tähtiharrastajat kuin tiedonjanoisen suuren yleisön.
Pysähdy hetkeksi hiljaisuuden äärelle. Yövalokuvaaja Tero Marinin valokuvat ja videoinstallaatiot on kuvattu pääasiassa hämärän- ja pimeän aikana, jolloin yöllinen taivas paljastaa näkymiä avaruuden eri ulottuvuuksiin. Porvoolainen Tero Marin käsittelee valokuvissaan kokemuksellista hiljaisuutta ja hän on pitänyt useita hiljaisuus-teemaisia valokuvanäyttelyitä. Hänen valokuviaan on julkaistu mm. Tähdet ja avaruus -lehdessä ja hänet valittiin Kamera-lehden kuukauden valokuvaajaksi keväällä 2021.
Yliopiston päärakennuksen aulassa oli esillä teos Untitled (Sculptural Study, Two Leaning Triangles, 1991/2019) tieteidenvälisen The Mathematical Drawing/Diagram: An Interdisciplinary Symposium -konferenssin yhteydessä. Yhdysvaltalainen Fred Sandback (1943–2003) käytti materiaalinaan akryylilankaa. Vetämällä sitä pisteestä toiseen Sandback loi tilaan eläviä muotoja, ”asuttavia piirroksia”. Hän pyrki veistosten, ympäröivän arkkitehtuurin ja katsojan väliseen vuorovaikutukseen, omien sanojensa mukaan ”vahvoihin, välittömiin ja kauniisiin tilanteisiin”. Sandback toivoi, etteivät hänen veistoksensa olisi esineitä itsessään, vaan ohuiden lankojen muodostamien teosten välissä ja ympärillä tuli olla tilaa liikkua. Tekniikallaan Sandback häivytti veistosten ulko- ja sisäpuolten välistä rajaa.
"Centrum terrae non esse centrum mundi, sed tantum gravitatis et orbis Lunaris".
"Maan keskipiste ei ole maailmankaikkeuden keskipiste vaan ainoastaan painovoiman ja Kuun radan keskipiste."
Posterinäyttely kutsui yllättymään renessanssin yleisneron Nikolaus Kopernikuksen huikean monipuolisesta elämästä! Kopernikuksen syntymästä oli tullut kuluneeksi 550 vuotta. Kopernikuksen pääteos De revolutionibus orbium coelestium julkaistiin hänen kuolinvuonnaan 480 vuotta sitten. Aurinkokeskisen maailmankuvan voittokulkuun johtanut kopernikaaninen vallankumous alkoi kuitenkin jo pääteosta varhaisemman julkaisun kautta noin 510 vuotta sitten. Näyttely oli toteutettu yhteistyössä Puolan suurlähetystön kanssa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä pääsi tutustumaan kansallisaarteisiimme, Suomeen pudonneisiin meteoriitteihin ja niiden värikkäisiin löytötarinoihin. Esillä oli myös valikoituja ulkomaisia näytteitä, mm. Venäjälle vuonna 2013 pudonneesta Tšeljabinskin meteoriitista ja kuuluisasta Arizonan meteoriittikraatterin synnyttäneestä Canyon Diablo -meteoriitista.
Näyttely kertoi Euroopan avaruusjärjestö ESAn Rosetta-luotaimen matkasta Aurinkokunnan nuoruuden lähteille komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkolle. Rosettan kyydissä komeetan luokse matkasi myös Philae-laskeutuja. Molemmissa on mukana myös suomalaista tekniikkaa. Näyttely oli toteutettu yhteistyössä ESAn, Ilmatieteen laitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Tekesin sekä Geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa.
Palikkatakomo ry:n kanssa yhteistyössä tehty näyttely esitteli tiedefikftio-maailmoista ja jopa todellisesta avaruustutkimuksesta ammentavia LEGO rakennelmia. Näytillä oli esimerkiksi LEGO Groupin valmiita avaruusteemaisia settejä eri vuosikymmeniltä Star Wars -rakennelmia unohtamatta. Osa teoksista oli Palikkatakomo ry:n jäsenten oman mielikuvituksen tuotoksia.
Millainen on sähkön ja ihmisen yhteinen taival? Näyttelyssä pääsi kurkistamaan, millaisten löytöjen ja keksintöjen kautta sähkö ja magnetismi ovat vakiintuneet osaksi elämäämme. Esillä oli mm. sähkömagnetismin opetusvälineitä ”fysiikan kabinetista” eli Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluvasta laajasta fysiikan opetuksessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella käytettyjen havaintovälineiden kokoelmasta. Näyttely oli toteutettu yhteistyössä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Millaiset olivat sinivalkoiset askeleet avaruuteen? Suomi on raivannut tiensä maailmankaikkeuden tuntijaksi ja avaruussään huippuosaajaksi. Suomalaisessa avaruustoiminnassa on tänä päivänä mukana maamme yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja korkealaatuisia laitteita valmistavia yrityksiä. Entä mitä hyötyä avaruusosaamisesta on meille kaikille? Vaikka emme aina huomaakaan, on avaruus tullut arkeemme, jopa taskuusi!
Helsingin Tähtitorninvuorelle sijoittuva kolmiosainen teossarja yhdisti käsivarapiirustusta ja AR-tekniikkaa. Teosten teemat linkittyivät Tähtitorninvuoren ja observatoriorakennuksen historiaan. Vappu Rossi on Helsingissä toimiva kuva- ja mediataiteilija.
Pimeä laskeutuu, ja ensimmäiset tähdet kimmeltävät yötaivaalla. Kameraan tallentuu ääneti vuosituhansien ajan avaruudessa matkannutta valoa. Taiteen maisteri Tero Marin valokuvaa enimmäkseen yö- ja maisemavalokuvia omalla kotiseudullaan Porvoossa. Hänen kuvansa on pääosin otettu hämärän ja pimeän aikaan, jolloin yöllinen taivas avaa meille näkymiä avaruuden eri ulottuvuuksiin.
Analemma I oli Walter Sallisen ja Alexander Salvesenin ensimmäinen yhteinen audiovisuaalinen veistos. Teos tutki taivaalle piirtyvän analemman muodon ja rytmin avulla rajapintoja ajan ja tilan, valon ja äänen, ihmisen ja maailmankaikkeuden sekä Minun ja Sinun välillä. Sallisen ja Salvesenin työskentely pohjautuu heidän yhdessä tekemiin aistihavaintoihin tilan, ajan ja ympärillä olevan maailman olemuksesta. Teosta tuki Svenska Litteratursällskapet.
Yö- ja alusasuja käsityötieteen kokoelmasta.
Näyttelyjulkaisu: Iholla (PDF)
Suomen ensimmäiset naislääkärit. Näyttely toteutettu yhteistyössä Finska Läkaresällskapetin kanssa.
Näyttelyjulkaisu: Hameiden hidastamat (PDF)
Ylioppilaskamerat 50 vuotta.
Suomen Lelumuseo Hevosenkengän kanssa toteutettu pienoisnäyttely esitteli Tähtien sota -aiheisia vintage-leluja. Lelut tulivat tuotevalikoimaan yhdysvaltalaisen Kenner Productsin alettua valmistaa niitä vuonna 1978. Ensimmäinen Tähtien sota -elokuva on yksi kautta aikojen parhaiten menestyneistä elokuvista ja ensimmäistä Star Wars -elokuvatrilogiaa voidaan pitää modernin tieteiselokuvan äitinä.
Näyttely toteutettu yhteistyössä museologian opiskelijoiden kanssa.
Näyttely toteutettu yhteistyössä Kulttuurien museon kanssa.
"Tähtitorni oli mitä ihanin koti” – toteaa Verna Snellman (os. Donner) muistelmissaan. Observatorio oli pitkään paitsi tähtitieteen tutkimuslaitos myös professorin virka-asunto. Näyttelyssä tutustutiiin vuonna 1883 Observatoriolle muuttaneen tähtitieteen professori Anders Donnerin perheeseen, johon kuului vanhempien lisäksi kolme poikaa ja kolme tyttöä.
Anton Ravander-Rauaksen eläinmuotokuvia vuosilta 1927–1969.
Matias Alfred Stark (1857–1940) opiskeli luonnontieteitä 1870-1880-lukujen taitteessa Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Puhekyvyn vaikeuduttua ja opettajanuran katketessa Stark asettui kotikulmilleen Pirkkalaan ryhtyen lehtimieheksi ja valokuvaajaksi. Hän rakensi itselleen kameran, kaukoputken, kidekoneen sekä taikalyhdyn ja järjesti kotikylänsä lapsille näiden avulla luonnontieteellisiä näytöksiä. Stark kirjoitti myös paikallislehteen lukuisia artikkeleita luonnonilmiöistä ja tähtitieteestä.