LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Linnustonseuranta

Lintujen levinneisyys ja runsaus

Lintujen levinneisyyttä ja levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia on tutkittu lintuatlaskartoituksissa, joita on tehty tähän mennessä kolme. Tuorein, kolmas lintuatlas valmistui vuonna 2011 ja siihen kerättiin aineistoa vuosina 2006-10. Toinen atlas koostettiin maastokausien 1986-89 pohjalta, ja ensimmäinen atlas tehtiin vuosina 1974-79. Lajien alueellisia runsauksia voidaan puolestaan tarkastella laskentojen kuten talvilintu- ja linjalaskentojen avulla.

Kahden ensimmäisen ja kolmannen atlaksen tulosten vertailu on paljastanut, että monet lajit ovat levittäytyneet uusille alueille. Tällaisia ovat mm. ruskosuohaukka, viherpeippo ja sinitiainen. Toisaalta monien lajien esiintymisalue on merkittävästi supistunut, esimerkkeinä mm. riekko, suokukko ja peltosirkku. Levinneisyysmuutosten syynä voi olla lajin taantuminen tai runsastuminen, mitkä puolestaan voivat olla seurausta Suomessa, muuttomatkoilla tai talvehtimisalueilla tapahtuneista elinympäristömuutoksista tai vaikkapa metsästyksen lisääntymisestä tai vähenemisestä. Ilmastonmuutoksella tiedetään olevan iso merkitys lajien levinneisyysalueiden muotoutumisessa. Ilmaston lämmetessä eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista ja pohjoiset lajit harvinaistuvat ja joutuvat vetäytymään entistä suppeammalle alueelle.

Muuttuva ilmasto, linnusto ja seurannat

Käynnissä oleva ilmastonmuutos on noussut yhdeksi polttavimmista tutkimusaiheista maailmalla. Linnustonseurannan aineistot sopivat erinomaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien tutkimiseen, joka edellyttää pitkäaikaisia aikasarjoja ilmiöiden huomaamiseen. Tutkimuksissa selvitellään niin vuosien välistä vaihtelua kuin pitkäaikaissuuntauksia suhteessa ilmastomuuttujiin. Tämänhetkisiä tutkimusaiheita ovat mm. miten muuttuva ilmasto vaikuttaa lajien runsauteen ja esiintymiseen sekä näiden suojelutilanteeseen. Töissä yhdistetään usein linnustonseurannan koordinoimien seurantojen lisäksi myös muiden tahojen keräämiä seuranta-aineistoja, kuten Hangon lintuaseman lintujen muuttoajoista kertovaa aineistoa sekä Metsäntutkimuslaitoksen puiden vuosittaisesta siemensatovaihtelusta kertovaa aineistoa. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat, joille linnustonseuranta on erittäin kiitollinen. Linnustonseurannalla on useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja ja seurantatietoja hyödynnetään myös Euroopan linnustonseurannan yhteiselimessä (European Bird Census Council, EBCC). Ympäristöministeriö tukee linnustonseurantaa ja seurannat toteutetaan myös yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Mikäli olet kiinnostunut aineiston käytöstä, ota yhteys linnustonseurantaan.

Ihmisen, ympäristö ja linnut

Ilmastonmuutoksen lisäksi monet muut ihmisen aiheuttamat tekijät vaikuttavat lintukantojen runsauteen ja esiintymiseen. Esimerkiksi talviruokinta hyödyttää useita lintulajeja, mutta elinympäristöjen muuttuminen voi puolestaan olla haitaksi. Linnustonseurannan tutkimukset käsittelevät myös ihmisen maankäytön vaikutuksia lintukannoille eri elinympäristöissä. Lintuaineiston perusteella eri elinympäristöille on kehitetty ns. tilaindikaattorit, jossa pitkäaikaiset tietyssä elinympäristössä esiintyvien lajien kannankehitykset on yhdistetty ja tämä kertoo miten lajeilla keskimäärin menee kyseisessä ympäristössä. Nämä tiedot on koottu luonnontila.fi sivuistolle.

Linnustonsuojelu ja uhanalaisuus

Lajien kannankehityksen tunteminen on yksi luonnonsuojelun peruskiviä. Tämän tiedon avulla suojeluun käytettävät resurssit voidaan kohdentaa sitä kiperimmin tarvitseville lajeille ja lajiryhmille. Valtakunnallisesti keskeisin lajien suojelutarpeen arviointi on uhanalaisuustarkastelu, joka toteutetaan noin kymmenen vuoden välein. Linnustonseurannan havaintosarjat ovat keskeisin lintuaineisto tarkastelua tehtäessä. Tuorein uhanalaisuusarviointi julkaistiin vuonna 2010, ja sen perusteella arvioiduista 241 vakituisesti Suomessa pesivästä lintulajista 24,5 % oli uhanalaisia. Lintulaskenta-aineistoja voidaan käyttää myös arvioimaan miten suojelutoimissa on onnistuttu ja miten lajit hyötyvät niille perustetuista suojelualueista. Muuttolintujen suojelun tehostamiseksi tarvitaan myös tietoa niiden liikkeistä mm. rengastuksen ja satelliittiseurannan avulla.

 

Linnustonseurannan tuoreimpia laskentaraportteja ja tuloksia

 

Talvilintulaskenta | Osallistu!

 

Ruokintapaikkaseuranta | Osallistu!

 

Vesilintulaskenta | Osallistu!

 

Petolintu- ja sääksiseuranta | Osallistu!

Petolintuseurannan sähköinen tulospalvelu

Sääksiseurannan tulospalvelu

Sääksiraportit:

  • Saurola, P. 2012. Suomen sääkset 2011 (Summary: Finnish Ospreys (Pandion haliaetus) 2011). — Linnut-vuosikirja 2011: 16-23.
  • Saurola, P. 2009: Suomen sääkset 2008 (Summary: Finnish Ospreys (Pandion haliaetus) 2008). — Linnut-vuosikirja 2008: 22-27.
  • Saurola, P. 2008: Suomen sääkset 2007 (Summary: Finnish Ospreys (Pandion haliaetus) 2007). — Linnut-vuosikirja 2007: 18-25.
  • Saurola, P. 2007: Suomen sääkset 2006 (Summary: Finnish Ospreys (Pandion haliaetus) 2006. — Linnut-vuosikirja 2006: 24-27.
  • Saurola, P. 2006: Suomen sääkset 2005 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 2005). — Linnut-vuosikirja 2005: 23-26.
  • Saurola, P. 2005: Suomen sääkset 2004 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 2004). — Linnut-vuosikirja 2004: 20-27.
  • Saurola, P. 2004: Suomen sääkset 2003 - seuranta jatkui ja siirtoistutus alkoi (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 2003). — Linnut-vuosikirja 2003: 8-13.
  • Saurola, P. 2003: Suomen sääkset – tarkastustyö jatkui tehokkaana (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2002). — Linnut-vuosikirja 2002: 20-23.
  • Saurola, P. 2002: Suomen sääkset 2001: reviirien tarkastusta ja satelliittiseurantaa (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2001). — Linnut-vuosikirja 2001: 4-9.
  • Saurola, P. 2001: Suomen sääkset 2000 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2000). — Linnut-vuosikirja 2000: 29-33.
  • Saurola, P. 1999: Suomen sääkset 1999 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 1999). — Linnut-vuosikirja 1999: 8-12.
  • Saurola, P. 1998: Suomen sääkset 1998 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 1998). — Linnut-vuosikirja 1998: 31-37.

 

Sisämaan seurantapyynti | Osallistu!

  • Piha, M. 2014: Sisämaan seurantapyynti: kannankehitys- ja poikastuottoindeksit 1987-2013. Linnut-vuosikirja 2013:108-115.
  • Piha, M. & Haapala, J. 2012: Sisämaan seurantapyynti: kannankehitys ja poikastuottoindeksit 19872011. — Linnut-vuosikirja 2011: 82–87.
  • Piha, M. & Haapala, J. 2010: Sisämaan seurantapyynti: kannankehitys- ja poikastuottoindeksit 1987-2009. — Linnut-vuosikirja 2009: 112-117.
  • Piha, M. V., Valkama, J., Väisänen, R. A. & Saurola, P. L. 2009: Comparison of population indices derived from the Finnish Constant Effort Site and National Bird Monitoring Scheme data. — Avocetta 33:131-136.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2008: Sisämaan seurantapyynti 2007 - sateet piinasivat rengastajia ja verottivat pesintöjä (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2007). — Linnut-vuosikirja 2007: 80-85.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2007: Sisämaan seurantapyynti 2006 - pitkä ja ankara talvi harvensi lintukantoja (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2006). — Linnut-vuosikirja 2006: 92-97.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2006: Sisämaan seurantapyynti 2005 - pajusirkun ja punavarpusen kannat laskussa (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2005). — Linnut-vuosikirja 2005: 47-52.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2005: Sisämaan seurantapyynti 2004 - pienemmällä aikuismäärällä enemmän poikasia (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2004). — Linnut-vuosikirja 2004: 57-62.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2004: Sisämaan seurantapyynti 2003 - poikastuotto jäi keskinkertaiseksi (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2003). — Linnut-vuosikirja 2003: 73-78.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Valkama, J. 2003: Sisämaan seurantapyynti 2002 - pesinnät onnistuivat erinomaisesti (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2002). — Linnut-vuosikirja 2002: 98-102.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 2002: Sisämaan seurantapyynti 2001 - aikuislintujen pyyntimäärät romahtivat (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2001). — Linnut-vuosikirja 2001: 75-80.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 2001: Sisämaan seurantapyynti 2000 - alituiset sateet heikensivät pesimistulosta (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 2000). — Linnut-vuosikirja 2000: 75-81.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 1999: Sisämaan seurantapyynti 1999 - sää suosi pesintöjä (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 1999). — Linnut-vuosikirja 1999: 57-66.
  • Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 1998: Sisämaan seurantapyynti 1997-1998 (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 1998). — Linnut-vuosikirja 1998: 64-69.

 

Rengastus | Osallistu!

Rengastuksen pääsivu >>

Rengastusten tulospalvelu

 

Pesimälintujen linja- ja pistelaskennat | Osallistu!

Pistelaskennan tulospalvelu

 

Pesäkortit | Osallistu!

Pesäkortin tulospalvelu

 

Lintujen satelliittiseurannat ja muut paikannustutkimukset

 

Lintuatlas | Osallistu!

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Juha Honkala
22.3.2016

Linnustonseuranta Facebookissa