Ekologinen kompensaatio osaksi luontokadon hillitsemistä

Tuoreessa Luomuksen ja Syken julkaisussa käsitellään kompensaation tuomia uusia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Perinteisten suojelumenetelmien rinnalle tarvitaan uusia keinoja kuten ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Luomuksen ensimmäiset etäopastukset alkavat 19.1.2021!

Luonnontieteellisen museon Suomen luontoa koskevaan näyttelyyn pääsee tutustumaan etänä 19.1.–19.2.2021 aikana. Kyseessä on uusi konsepti, jossa oppaamme kuljettaa ryhmää etänä läpi näyttelyn teemojen ja tutustuttaa katsojat Suomen neljään vuodenaikaan. Etäopastuksia järjestetään ti–pe klo 9.00, 10...

Kir­jaa luon­to­havain­tosi älykkäällä sov­el­luk­sella – Suo­men Lajiti­e­tokeskus yhteistyöhön iNat­ur­al­ist-palve­lun kanssa

iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen.

Seurantauutiset 2020: draamaa sääksen pesillä ja parikymppinen lepakko

Kameraseuranta paljasti, että sääksien elämä on kuin Kauniit ja rohkeat -sarjasta. Tulevana kesänä selviää, kuka pesii kenen kanssa. Tasaisemmin elää Suomen vanhin lepakko Nautelan Nestori, joka viihtyy myllyssä.

Asuuko vintilläsi lepakoita? Osallistu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja talleta papanapankkiin!

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Suo­je­lua­lu­eet aut­ta­vat lin­nus­toa so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen

Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.