Luomuksen ja Turun yliopiston tutkijaryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ulostepapanoista eristettävän DNA:n avulla. Ryhmä tutkii myös lepakoiden petojenvälttämiskäyttäytymistä. Tutkijat tarvitsevat nyt yleisön apua aineiston keräämisessä.

Suomen hyönteiset – Lahkojen tunnistusopas on ilmestynyt. Oppaan ainutlaatuisten kuvien avulla kenen tahansa on mahdollista tunnistaa löytämänsä hyönteiset lahkolleen.

Kurkien pesimäkanta on runsastunut voimakkaasti 1980-luvulta. Samanaikaisesti monet soiden lintulajit ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan kurjen runsastuminen ja muiden suolintulajien väheneminen eivät liity toisiinsa.

Kameraseuranta paljasti, että sääksien elämä on kuin Kauniit ja rohkeat -sarjasta. Tulevana kesänä selviää, kuka pesii kenen kanssa. Tasaisemmin elää Suomen vanhin lepakko Nautelan Nestori, joka viihtyy myllyssä.

Olisiko nyt sopiva aika aloittaa luontoharrastus – opetalla kasveja, hyönteisiä ja sieniä, seurata lintujen kevätpuuhia, rakentaa pönttö, lähteä evoluutioretkelle lähimetsään tai ihailla luonnon monimuotoisuutta kotoa käsin?

Uusi opas esittelee 240 Suomen luonnonkasveissa elävää loissienilajia, alalajia tai lajiryhmää. Teos on suunnattu erityisesti luontoharrastajille, opiskelijoille sekä ammattilaisille.

The Distributed System of Scientific Collections (DiSSCo) on uusi, Euroopan luonnontieteellisten kokoelmien rakentama maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuri.

Hyönteiskato kiihtyy ja sukupuuttoon kuolevien hyönteislajien määrä kasvaa eri puolilla maailmaa. Tämä kehityskulku hävittää ihmisen kannalta korvaamattomia toimintoja, millä voi olla odottamattomia seurauksia.